Ihmisen liikkeen ja liikkumisen kehittyminen

Opintojakso toteutetaan 3 osassa: 1. Osassa opiskelijat kuvaavat kehon rakenteiden ja toimintojen liikettä- ja liikkumisen suorituksia kuvaavat tasot sekä akselit ja analysoivat tietoa ihmisen liikkeen ja liikkumisen kannalta. 2. Osassa opiskelijat perehtyvät motoriseen taidon oppimiseen ja sen ohjaamiseen. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat motorisen oppimisen periaatteiden mukaisen oppimistehtävän. 3. Osassa opiskelijat perehtyvät ihmisen psykomotoriseen kehitykseen. Opiskelijat havainnoivat ja analysoivat 0-16 vuotiaiden psykomotorista kehittymistä ja koostavat näitä koskevat oppimistehtävät.

Nämä kolme opintojakson teemaa yhdistävät ihmisen liikkeen ja liikkumisen psykomotorisen kehityksen kokonaisuudeksi.

Kurssi sopii kaikille anatomiasta kiinnostuneille.

Kurssi sopii kaikille anatomiasta kiinnostuneille.

Opintojakso koostuu: – Lähiopetuksesta (luennot ja työpajat) – Itsenäisestä työskentelystä – Tiimityöskentelystä

Opintojakso alkaa läsnäoloa vaativalla orientaatioluennolla Otaniemen kampuksella.

Opintojaksolla on kolme teemaa. Jokaisella teemalla on oma vastuuopettaja. Opintojakson teemat ovat: 1) Ihmisen liike ja liikkuminen 2) Motorinen oppiminen ja taidon kehittyminen 3) Psykomotorinen kehitys

Opiskelijat jaetaan tiimeihin ja jokaiseen teemaan liittyy:

– Orientaatio -tapaaminen, tiimimuotoinen tehtävä, työpajatyöskentelyä sekä yhteenvetotapaaminen työpajatyöskentelyyn liittyen. Työpajoissa vaaditaan 100% läsnäolo. – Tiimityöskentelyä hyödynnetään osassa tehtäviä sekä työpajoissa.

Opintojakso sisältää käytännön harjoittelua työpajoissa, joissa on 100 % aktiivinen osallistumis- ja läsnäolovaatimus.

Opintojakson tarkempi aikataulu näkyy Pakissa.

Tutkintosäännön 18§ mukaisesti ”opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Vaihtoehtoisesti opettaja voi määrittää myös muun tavan, jolla opiskelija vahvistaa osallistumisensa toteutukselle. Näitä toimia voidaan edellyttää viikon sisällä toteutuksen alkamisesta. Edellä esitetyn mukaisesti toimintatavan soveltaminen edellyttää, että opettaja tiedottaa toteutukselle hyväksyttyjä opiskelijoita käytänteestä ja että käytänne on kerrottu opinnon toteutussuunnitelmassa. Mikäli opiskelija on estynyt perusteluista syistä osallistumaan ensimmäiseen kontaktikertaan tai aktivoitumaan opinnoissa opettajan asettamien edellytysten mukaisesti, hänen tulee olla yhteydessä vastuuopettajaan toteutukselle osallistumisesta sopimiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa jonossa oleva seuraava opiskelija”.

Kaikkien tehtävien uusintatilaisuuksien päivämäärät ovat: 1. uusinta: 15.12.2023 2. uusinta: 12.1.2024

Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Varaa siten riittävästi aikaa kalenteristasi verkkotehtävien tekemiseen ja itsenäiseen opiskeluun.

• Everett, T. & Kell, C. 2010. Human movement: an introductory text. Edinburgh: Churchill Livingstone
• Gallahue D.J., Ozmun, J & Goodway 2012, 4 ed. Understanding motor development. Infants, children, adolescents, adults. McGraw-Hil. New York.
• Kalaja, S & Kalaja, T. 2022. Kehonhallinta – liikuntataitojen oppiminen ja harjoittelu. VK-Kustannus.
• Kauranen, K. 2017 tai 2020 painokset. Fysioterapeutin käsikirja. SanomaPro Oy. Helsinki.
• Kauranen, K. & Nurkka, N. 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 166 – Helsinki
• Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Jyväskylä: VK-Kustannus Oy.
• Salpa P. 2007. Lapsen liikkumisen kehitys. Ensimmäinen ikävuosi. Helsinki: Tammi.
• Salpa P. & Autti-Rämö I. 2010. Lapsen ensimmäinen vuosi, kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Latvia: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
• Sheridan MD. 2006. From birth to five years – Children´s developmental progress. Routledge.
• Zimmer R. 2011. Psykomotoriikan käsikirja. Teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. VK-Kustannus Oy. Keuruu.

Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmien tavoitekuvauksiin ja osaamisen taso arvioidaan opinnon toteutussuunnitelmalla ilmoitetun arviointikriteeristön perusteella (Laurean tutkintosääntö).

Opinnon arvioinnissa käytetään amk-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikon vaatimustason I mukaisia kriteereitä.

Opintojakson jokaisessa moduulissa on yksilö- tai ryhmätehtävä, jotka arvioidaan arviointiaseteikolla 1-5 / täydennettävä.

Opiskelijan, joka ei ole suorittanut hyväksytyksi opintojakson läpäisemiseksi asetettuja tehtäviä tai tenttejä, tulee täydentää tai uusia suorituksensa opintojakson opettajan määrittelemällä tavalla ja opettajan määrittelemässä ajassa. Hylätyn tentin tai muun suorituksen voi uusia kaksi kertaa. Varsinaiseen tenttiin osallistumatta jättäminen lasketaan yhdeksi suorituskerraksi. (Laurean tutkintosääntö.)

Kaikkien Laurean toimijoiden odotetaan noudattavan hyviä tieteellisiä käytänteitä, joihin kuuluu asianmukainen lähteisiin viittaaminen. Perehdy ja kysy käytänteistä tarvittaessa. Kaikki opintotehtävät tehdään yksilötyönä, jollei tehtävässä ole muuta ohjeistettu. Ouriginalin käytöstä tehtävien tarkistuksen yhteydessä opettaja kertoo erikseen.

Arviointiasteikko: H-5

• Opinto on vaatimuksiltaan amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tasoa.
• Opinnon toteutustapa on arvoitu hyödyntäen opetuksen laatukriteereitä. Itsearviointi on opiskelijan nähtävillä Canvasissa.
• Opintojaksolle on varattu viisi (5) paikkaa Avoimen AMK:n opiskelijoille.

Ilmoittautumisen peruminen on mahdollista maksutta ilmoittautumisajan ollessa meneillään. Ilmoittautumisen päättymisen jälkeen tulleista perumisista ei rahoja enää palauteta.